Kyllä espanjalaiset hoitaa

Huhhuh, ei tunnu yhtään sunnuntailta mut on kyllä helpottunu olo et tää viikko on kohta ohi. Hotsku on viikonlopun ollu ihan täynnä, nii täynnä et jopa tänne meijän työntekijöitte vitoskerroksee on jouduttu sijottaa asiakkaita. Työn määräki on ollu sen mukanen. Hirveetä juoksemista ja häsläämistä. Espanjalaiset kädet vaa viuhuu ilmassa mitää selvää ei saa. Toisaaltaa kyllä tosi kiva, et kerranki on ainaki riittäny tekemistä eikä oo juurikaa peukkuja tarvinnu pyöritellä. Väsyttää vaan aika tajuttomasti. 

Perjantai- ja lauantai-illat olin hotellin toisessa ravintolassa Morocollossa. Varsinki eile oli nii kauhee kiire et tuntu ettei pysty enää aivoja käyttää ollenkaa. 100 asiakasta tunnin sisälle kahe salityöntekijä voimilla. Wiiiuuwiiuuu. 

Perjantaina mua taas juoksutettii ympäri hotellia, ei ees syömää kerenny. "Silva silva come here, quick, lot of people hurry hurry." Kauheeta paniikin lietsomista, espanjankielisiä ohjeita ja heiluvia käsiä. Eka ravintolan baarii sit morocolloo, sieltä mua tultii hakee juosten takas ravintolan baarii, missä kerkesin olla ehkä viis minuuttia ja sit meninki discoo puoleks tunniks. Sit yks työkaveri tuli päästää mut syömää "ten minutes ten minutes". Ku olin syöny tajusin et kello on parii minuuttii vailla 11, eli työvuoro loppu. Huhhuh. On kyllä ollu aikamoista kaaosta täällä. Yks uus työntekijäki tuli torstaina. Käy iha sääliks sitä, kun joutu tällasee rumbaa heti ekoina päivinä, ilma et pääsis oppii tavoille eka. Tosiaa onneks tänää kaikki kanarialaiset lähtee kotia, nii rauhottuu vähä tää meno. Pää iha pyörällä.

Alkuviikosta vaa chillailtii, käytii natural poolilla uimassa hilpan kaa. Oli ihanaa. Torstaina kävin Las Americasissa shoppailee. Siellä kyllä pääs turismin makuu sen verran et ei hirveesti enää tee mieli sinne mennä. Heti eka asia, ku pääsin perille: sain hang aroundin. Eka mukavan olone miespuolinen henkilö tuli jotai selittää ja koska olin muutenki menos ekana kahville nii kävin sit sen kaa kupposet hörppää. Sen jälkee se alkoki seuraa mua, enkä halunnu olla ilkee mut loppuje lopuks alko ahistaa siinämäärin et oli pakko vaa käskee sen painua sinne mistä tuliki. Onneks mulle oli opetettu, mikä on painu *****ttiin espanjaks, se ei meinaa tyypillisesti puhunu englantia. Huuuh.

 Sit myöhemmin kaikkie ärsyttävien sisäänheittäjien väistelyn jälkee törmäsin afrikkalaisnaisii joista yks sit tuli juttelee mulle. Perus mistä mä oon kotosin ym ja alko laittaa mun kätee jotai ihme lankaa "lahjana". Tuttu kuvio, kohta se alkaa vaatii rahaa onha näitä nähty. Ja niihän se alkoki, eka tyrkytti mulle lettejä, ja kun kieltäydyin kohteliaasti se alko vaatii rahaa "lahjotuksena afrikkalaisten vauvojen pelastamiseks". Koska olin vielä sattunu mainitsemaa, et haluisin joskus käyä afrikassa, se alko syyllistää mua:"sä haluut mennä afrikkaa mut et haluu auttaa pieniä lapsia jotka kärsii siellä". Musta on ihan älyttömän törkeetä  käyttää tollasta asiaa verukkeena, et sais itelleen rahaa. En tiiä, mite pysyin nii tyynenä ku sanoin sille et ota tää naru pois mun kädestä kiitos mä tiiän et ne rahat menee sun omaan taskuun eikä kenenkää muun avuks. Meni naine aika hiljaseks ja alko ottaa sitä naruaan sit pois. On kyllä ihmisillä pokkaa. 

Muuten päivä oli kyllä aika kiva, tuli käveltyä paljon ja shoppailtua parit kivat vaatteet. Oli kiva nähä vähä isompaa kirkkoo ja kyllä nyt arvostaa, et tää kylä missä me ollaa on todellaki kylä, eikä mikää turistirysä niinku Las Americas. 

Viime keskiviikkona, ku oltii lounaalla, mulle tultii sanomaa et "aateltii ilmottaa vaa, et sun huoneesee tulee perjantaina joku". Aivan. Aattelitte vaa ilmottaa. Ku kyselin lisää sain selville, et kyseessä on hollantilainen tyttö, joka ois tulossa respaan duuniin. Hetken sulattelun jälkee, aloin jo innostuu, et oikeesti ihan kivaa. Vaikka ois tosi outoo jakaa yks pieni huone ihan ventovieraan ihmisen kanssa, nii hyvällä tsägällä se vois olla ihan huikee ihmine. Sitä paitsi kaikki hollantilaiset, keihin oon täällä tutustunu, on ollu tosi ilosia ja mukavia. Aloin sit torstaina järjestelee ja siivoomaan huonetta. Tein tilaa vaatekaapista ja muista rööreistä, erotin sängyt erillee ja muutenki järjestelin kaikkee et sen ois mahollisimman kiva tulla. Kun menin illalla töihin, jätin vielä kivan viestin sille: "toivottavasti matka meni hyvi ja nähää illalla ku pääsen töistä". Töistä päästyäni, jäin juttelee oonan ja iinan kaa ja ne kyseli jo uuesta tytöstä. Olin iha innoissani jo menossa mun huoneesee sitä morottaa, ku assistant manager kurkkaa huoneestaan ja kysyy mite meillä menee. Satuin sit kysyy et joko se uus tyttö tuli. Ainakin joku oli tullu. Mun huonekaveri, hollantilainen tyttö, Sari, joka oli tulossa respaan töihin, olikin brittiläinen poika, joka tuli töihin Thomas Cookille vetää Kids Clubia. Eikä se tietystikää jaa mun kaa huonetta, vaa sai oman huonee jostai kakkoskerroksesta Kukaa ei viittiny ilmottaa iha innoissani oottelin turhaa uutta kaveria. En ymmärrä, mite nää voi sekoilla tällä tavalla :D Aamulla kun näin sen uuen pojan, menin sit juttelee, et oottelin sua vähä eilen yöllä. Hyvät naurut ainaki saatii, ja aika mukavanolone kaveri oli. 

Tänää käytii hilpsun kaa vetää lounas ja kahveet merenrannalla, ja nyt vähän chillausta ennenku meen takas töihin. 

See you later alligator!

Silpero.

P.s. Huomenna oon ollu täällä jo kuukauden. Tuntuu aika oudolta, mut en kyllä varmaa tuu saamana tarpeekseni tästä paikasta.